minua on moitittu muutaman ihmisen toimesta pinnallisuudesta. siis siitä että en jaksa lätistä sätissä niin sanotusti syvällisiä vaan mielummin päden pikkunäppärillä, joskus hyvinkin ilkeämielisillä heitoilla. markan keittiöpsykolooki vetäisee tästä tietysti käheet johtopäätelmät, että olen sielunelämältäni kehittymätön narsisti, katkera, vihainen, äkäinen miesvihaaja jonka elämän taittokohdat kytkeytyvät joka kerta jollain lailla kenkien ostoon. tälläkin shoppaamisella tukahdutan sisältäni huonoa minäkuvaa ja ennen kaikkea huonoa isäsuhdettani ENKÄ SUINKAAN vaan yksinkertaisesti nauti kauniiden asioiden (mm. kenkien) katselemisesta ja varsinkin omistamisesta. juuei. kerään ympärilleni materiaa KOSKA jäin materiasta paitsi lapsena ja jäin varsinkin paitsi läsnäolevan aikuisen tuomaa turvallisuutta. tästä vielä sivukommenttina voin mainita että kaikista eniten kannan kaunaa marjalle. marja oli paras ystäväni ja monet monituiset kerrat leikimme parpileikkejä yhdessä. olen ollut syntymästä saakka vajavainen mitä tulee kaikenmoiseen ompeluun kun taas marja osasi loihtia omalle parpilleen mitä upeimpia juhlaluomuksia tuosta vaan ompelukonetta surisuttamalla (ennen vanhaan 70-luvulla ei ostettu kaikkea valmiina koska a. oltiin vähävaraisia tai b. niitä valmiiksi ostettavia parpinvaatteita ei vaan yksinkertaisesti ollut). minä taas en osannut mitään. viimeistään tuolloin kadotin lapsenuskoni kaikkien tasavertaisuuteen koska minua yksinkertaisesti vitutti että marjan parpilla oli aina helvetin paljon paremman näköiset kuteet kuin minun parpillani ja sosialistises...........

muttaheisiisHETKINEN. TÄSTÄHÄN tämä kaikki johtuu! syy pinnallisuuteeni johtuu marjasta. syy siihen että en koe tarpeelliseksi lässyttää ja pohdiskella syvällisiä minulle tuntemattomien ihmisten kanssa johtuu vain ja ainoastaan marjasta. lapsesta asti olen kokenut riittämättömyyttä hänen rinnallaan ja tästä johtuen JOKAINEN TAPAAMANI ihminen saa sydämessäni  esiin taas tuon riipaisevan ja kipeän tunteen omasta vajavaisuudestani, jonka yritän katkeran irvistyksen taakse peittää. epäilen jokaisen nikin takana olevan marjan, joka ilkkuu minulle ja kömpelöille ompeluluomuksilleni vielä melkein 40 vuoden jälkeenkin.

snif. nyyh. näin se selvisi tämäkin riena. ja tämän teille paljastin. olen heikko. olen ihminen.

* poistuu paikalta vuolaasti itkien. esirippu laskeutuu. aploodeja *