nyt vois pirkko parkanosta tulla hakemaan sen penttisä jo poies kohta kaks kuukautta miun portil päivystäny rakastunu kovin minuun on pentti mut alkaa jo oleen sevverta kohmees penttiparka naapurit häntä syöttelee mie monesti sanonu et ruokaa ei saa antaa et osaa takas kotionsa mut ei sana kuulu mie jaksa enää ko pentti yötämyöten itkee kollottaa ei lapset nukutuksi saa ja viel kiva akkunat auki. mie tiijän sen ko se suur rakkavus kohille osuu miulkii tuontuosta ollu eniten ehken iloisella kasikytluvulla siinoli muun muas prandon marlonin kanssa pikkasta peliä ja mie aikas inlaav tietäähän sen nahkatakki ja rebel hän viel sillonkii se meit naisija nin kovin kiihottaa että kesyttää vois mut niin se maailma taas miutkii vei kohti kaikkii seikkailui kuten rovaniemelle junal ja kyl miekii siel junan vessas olen muutakii ko puuteroinu nenää ahasta oli.

jos ei pirkko penttiänsä haje nin soitan poliisin sielon kuuma linja komissaarin kans hän ain iltavuoros miule soittelee oma linja on ja viikol aika vähän rikollisii siin kaikkee pohitaan ja mie vähän lirkutan siit hän varsin tykkää son kovaa hommaa toi ylipäällikköpoliisin homma on osattava delekoija ja pikkasen mie jos hänen elämäänsä iloa tuon pieni on palkka niin harrashyvä mieli miullakii. pentti männä viikol tirripaistii siin kunnan metäs ja palopäällikkö onneks miul just iltaa istumas letku pitkä ja lyhyt oli sit matka pentin nuotiot sammuttaa turvallista on miun elämä penttikii ison osan paistista rinnuksille röpöttää ravatti on hänel hieno mies johtaja siinon pirkol pesemist ko kotio vie.

ylipäällikkökomissaari kans sellanen meijän kiva oma leikki et hän niiko rosmo ja mie sit tiukast sanon jotta "pyrkiikö herra nyt miun toimialueelle ja kenenkähän luval?" ja hän että "ota kiinni" hän tuhma on ja mie napakasti nappaan korvasta et "kiinni olet otettu" ja sit säilöön käsirauvat ja mie takapuolelle läpsytän jälkii ei ettei rouvansa ja nuhtelen et paha olit nurmikolle menit foor intte goo bääd boi hän vaasasta ja miulla hyvä ruotsinkieli siitä aina ja sit päälle juuvaan pullakahvit hän sellanen vumäns mään vientiä olis tiijän mut hän minusta niin kovin ja uskollinen sen minkä nyt aina kerkii.