jäi nyt laittamati etiäpäin ko olin nin kiireinen tän päivän. maataloustukiaiset tuli nimittäin ja niitä eikun tuhlaamaan. muut ahneet maalaiset olivat lähestyneet pattya pitkin syksyä heinänpaalaus- ynnä muilla kerjuukirjeillä ja saattaakseni nämä vähäosaiset lähimmäiseni hiljaisiksi maksoin laskut mukisematta siitä sen enempiä ja tukea jäi 0,82e.

puoli tuntia pyörin kaapunkilla niin sanottuja JOULULAHJOJA katsellessa.  koskapa esikoisen seuraavaksi lähin omainen ilmaantui elämäämme muutama kuukausi sitten ja odottaa nyt elämänsä ensimmäistä joulua ainokaisen lapsukaisensa kanssa ajattelin että en taida kehdata laittaa pienokaista taipaleelle tyhjin käsin vaan etsin paikallista käsityötä pakettiin heillen ja parille muulle esikoisen "uudelle" lähisukulaiselle. on kuulkaa himpun verran vaikeeta etsiä mitään järjellistä lahjaa ihmisille joita ei ole koskaan tavannut, kuten esikoisen "uusi" famu ja täti... meidän suvussa on ollut jo vuosikausia tylsä tapa olla ostamatta/hankkimatta mitään aikuisille jouluna ja lapsukaisillekin vaan sille kenen kummi onpi. mie EN KESTÄ kaameeta lahjaröykkiötä ja tilpehööriä ja naamat irvessä että onpas ihana.  jouluvaloista ja semmottisest dekoraatiosta piän ja nytko on menos toi pronssikultakimalluskausi niin sen kyllä huamaa...

SDP:n vaalijuliste vuoden 1954 eduskuntavaaleissa. Kuva: Petri Tanskanen, Työväen Arkisto