Maailman rohkeimmat miehet:

1: Mies joka tulee myöhään kännissä kotiin, yltympäri huulipunan jäljissä ja haisee naisen parfyymille, läpsäyttää vaimonsa takamukselle ja sanoo; "Sä oot sitten seuraava!" 

2: Vaimo oli makuuhuoneessa sängyssä lukemassa kun hänen miehensä käveli makuuhuoneeseen lammas kainalossaan. "Tässä on se lehmä, jonka kanssa harrastan seksiä kun sinulla on päänsärky." "Toi on kyllä lammas", vaimo kommentoi. "Mä puhun lampaalle", mies vastasi. 

3: Mies huomaa vaimonsa pakkaavan matkalaukkunsa, joten kysyy "Mitä teet?" Nainen vastaa: "Pakkaan tavaroitani ja muutan Lontooseen. Olen kuullut, että siellä maksetaan naisille 400 puntaa siitä mitä olen antanut sinulle ilmaiseksi" Myöhemmin kun nainen on lähdössä, hän huomaa että mies on myös pakannut matkalaukkunsa. Hän kysyy "Mihin sinä olet lähdössä?" Mies vastasi "Tulen mukaan Lontooseen. Haluan nähdä miten pärjäät 800 punnalla vuodessa."

*********************************************************************

vittu olis kannattanut tänään herätä ollenkan.

arkiaamujen suurin haaste sekä minulle että koko peruskoulujärjestelmällemme on saada ekaluokkanen neiti kevät ylös ja koulupussiin. neitokainen kulkee aamulla kuin hidastetussa vilmissä - toisin kuin ehtoolla kun tahti vaan kiihtyy mitä pitemmälle ilta ehtii.

ylleensä mie heitän neiti kevään pussipysäkille (matkaa 1,3 km) koska muussa tapauksessa hänet pitäisi pistää kävelemään jo edellisviikolla jos perille meinaisi koskaan ehtiä. siinä on sentäs matkalla sen verta monta kukkaa ja kanervaa joita tutkia. eli loikkaan mersuuni puolinukuksissa päälläni maalaisvarustus eli yöpaita, villapusero, kumpparit ja rukkaset. jo pelkkä lähtö on oma näytelmänsä joka aamu: neiti kevät ottaa kyllä kiltisti illalla valmiiksi seuraavan aamun vaatteet MUTTA vaihtaa niitä aamusella vielä varmuuden vuoksi vielä ainakin kolme kertaa. sen lisäksi on tietysti korvikset ja hiukset. helposti menee heräämisestä (lue: sängystä ylös nousemisesta) puoli tuntia eikä juuri minkäänmoista edistymistä mm. pukeutumisen suhteen ole vielä tapahtunut koska neiti kevät vasta orientoituu (kuitenkii housut vai hame? lekkinsit vai sukkikset?....). ainoa edistyminen tapahtuu pattyn korvien välissä kun savu ja verenpaine nousevat...

noh, yleensä neiti kevät on saatu pussipysäkille ajoissa suurinpiirtein tasan tarkkaan ja tänä aamuna olin niin jumissa että päätin vetästä sen perään vielä pienet nokoset. edellisessä kirjoituksessa mainittu työrupeama ei nimittäin ehkä ruumiillisesti ole sieltä rankimmasta päästä mutta hengisesti se rasittaa ihan helvetisti.

noh. olen juuri vajoamassa ihanaan uneen missä römanttinen suhteeni charles plogmanin kanssa on saavuttamassa kliimaksin elikkäs sukupuoliyhteyden elikkäs pettinkissä mennään KUN alakerrasta kuuluu huuto: ÄITIIIIIII! misson mun lapaset??????

koska lapset eivät edelleenkään usko että harvemmin käytän heidän vaatteitaan/koulureppuaan/futiskenkiään kuin he itse on heillä edelleen riemastuttava tapa huudella tavaroidensa perään äitiä. JOKAIKINEN kerta sanon/huudan/murisen että en tiedä ja minne ne eilen jätit, jonka jälkeen tavarat löytyvät. ihmeellistä herran johdatusta.

noniin. vajoan taas unen pehmeään syleilyyn missä c.plogmanni on onneksi malttanut odotella minua vaahtokylvyssä tarjoillen mansikoita ja halpaa kylmää kuoharia kultalautaselta ja gwen stefani on ilmoittanut kuulemma saapuvansa hetikun vain keikaltaan ehtii joten riisuudun hitaasti ja keimaillen c.plogmannin ihastellessa kaunis.....

ÄITIIIIII!! misson mun pussikortti???? ÄITIIIIIIII!!!!!!!!

ARGH...........

edelleen sama vakiovastaus: minne olet sen eilen laittanut?? *uskomatonta päättelykykyä muuten minultakin... täytyy myöntää.......*


vihdoinkin. ulko-ovi napsahtaa kiinni ja vajoan hitaasti...nautiskellen....uneen...väsyneenä..... uupuneena.....


PRRRRRR!! PRRRR!!! voivittukunmulleeiKUKAANkoskaansoitatähänaikaanNIINMIKSIJUURITÄNÄÄN?

- haloo
- onko pattydiphusa?
- saattaa olla
- ihan kuule kivalla asialla tässä soittelen...

jne... tiedätte tapauksen. omasta mielestään heillä on todella kivaa asiaa, minun mielestäni ei ollenkaan kivaa asiaa. eikä VARSINKAAN TÄNÄ AAMUNA.

en sentään aiheuta puhelinmyyjälle korvasärkyä vaan kerron ihailtavan rauhallisella äänellä että pattydiphusalla on puhelinmyyntikielto joten heipat ja moikat ja sillee ja laitan puhelimen kiinni. ja äänettömälle.

rojahdan jatkamaan uniani sohvalle. mitä siitä että unohdin sammuttaa pöytälampun noin kolmen meetrin päästä ja kiinni olevien silmäluomien läpi kajastaa valoa koko ajan? mitä siitä että koinat (kaksi) päättävät juuri nyt aloittaa hillittömän koinatappelun/takaa-ajoleikin? mitä siitä että korvanjuuressa terraariossa temmeltävät kerpiilit päättävät juuri nyt jatkaa vanerisen talonsa purkutöitä josta johtuva meteli on tähän aikaan korviahuumaava -varsinkin kun vitutuskäyrä on jo huippuunsa viritetty?

kannatti herätä, ansan ja oivan sanoin. edessä 12-19 työvuoro työpaikassa, jonka kannustavasta ilmapiiristä olen teillen kertonut. harvoin, jos juuri koskaan olen lähteny töihin näin valtavan vitutuspuuskan vallitessa sielussani ja ruumiissani.

heippa.